istun sateenkaaren siltaa yksinÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäin
vain levotonta virran juoksua vierellÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäin
niin kauan kesti kun juoksin vastatuuleen lÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂähelles
sateenkaaren luona en tuntenut tuskaa
kesÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämekon tuoksu tÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäyttÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä muistojeni tien
vielÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä vÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂähÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän aikaa sen kyyneleeni luo vien
huulet kÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂättÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä vasten etsin jostain sun huutoas
sateenkaaren luona ei mua kuule kukaan
mirah, mirah
et tullut mua kesÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämekossa vastaan
mirah, mirah
et tullut edes sanomaan nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäkemiin
nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäen sateen ja auringon, on kettujen hÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂät
pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäni polvien vÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂälissÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä muurahaisten leikkivÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän
minun rakkauteni sattui pÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäivÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂän vÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂärien
sateenkaaren luona kyynel vÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂärinsÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä muuttaa
olen tullut paikkaan mistÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂä nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäen yli merien
ilman sinua sydÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämestÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäni valuu veri viimeinen
ja mustarastaan huuto kaukaa vastarannalta soi
sateenkaaren luona ei mua kuule kukaan
mirah, mirah
et tullut mua kesÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂämekossa vastaan
mirah, mirah
et tullut edes sanomaan nÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂÃÂäkemiin