sä mulle lupasit ihmeen,
jota koskaan en kai toivonutkaan,
pikku Miranda
kuin kivi putosit maahan
kun otteen päästit irtoamaan,
pikku Miranda
kadut pikkukaupungin
täynnä ihmisiä
ääneti sua katsellessaan
pitkät hiukset sekaisin
kuin enkelillä
tuulessa heiluessaan
turvaköydet
jälkeenpäin maasta löydettiin
ne eivät silloinkaan
olleet paikoillaan
ja nyt eivät pehmeät seinät
eivät kalteritkaan
enää ahdista
sua milloinkaan
ja
kaikki kummalliset vaatteet
ja ne kummalliset aatteet
joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa
samoin suttuisen meikin
ja sen järjettömän leikin
jota harrastit
ei niistä saduista koskaan
toteutunut ainoakaan
pikku Miranda
ei tullut valkoista ratsua
ei ritaria haarniskassaan
pikku Miranda
kadut pikkukaupungin
täynnä ihmisiä
ääneti sua katsellessaan
pitkät hiukset sekaisin
kuin enkelillä
tuulessa heiluessaan
turvaköydet
jälkeenpäin maasta löydettiin
ne eivät silloinkaan
olleet paikoillaan
ja nyt eivät pehmeät seinät
eivät kalteritkaan
enää ahdista
sua milloinkaan
ja
kaikki kummalliset vaatteet
ja ne kummalliset aatteet
joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa
samoin suttuisen meikin
ja sen järjettömän leikin
jota harrastit
lepää rauhassa
pikku Miranda
lepää rauhassa
sirkusprinsessa