Yksin kotona hajosin, ilman sua lahosin
Vajosin syvemmälle ku koskaa
Oli tosi vaikeet, ihan helvetin haikeet
Luuliks tosiaan et oon pelkkää roskaa
Oon pahoillani ettei tästä tullu mitää
Kyllä täst piti jotain tosi kaunist itää
Liikaa riitoja, liikaa kiiloja
(Joskus rakastetiin toisii ei vaan enää voisi)
Paljo viiloja, paljo piiloja
Johon kadottiin kun lisää paskaa niskaan ladottiin
Otin kaikki iskut puolestas, välitin sun tunteista
Enkä saanut vastineeksi mitään niistä luodeista
Sä olit mulle ku kultaa, olit kirkkain timanttii
Ja kun viimeistä kertaa, kädet yhteen liimattii
Vannoin etten päästä irti, uskoin ettet sinäkään
Vaan kun kyynel tippuu, en tunne sitä minäkään
En tajuu miks sä teit mulle näin
Tuntuu et yritin vaan sinnepäin
Tiesiks aina et tää on turhaa
Pelkästään oikeusmurhaa
Kahestaan oli hienoo aikaa
Paljon oli sitä kuuluisaa taikaa
Suhun aina yritin panostaa
Mut sait mut studiolle sanottaa
Olin jo sun perhees, mukanana sun erheis
Ainaku apuu tarvit laitoit vaan "kerkeeks?"
Olit aina pyytämäs, multa jotain vaatimas
Koko ajan jotai mua vastaan laatimas
Kahestaa jaettu pitkää matkaa
Väärin perustein aiottu yhessä jatkaa
Kaverit on tärkeitä, onks silti järkeä
Mun haurast sydäntä sen takii särkeä
Sä olit mulle ku kultaa, olit kirkkain timanttii
Ja kun viimeistä kertaa, kädet yhteen liimattii
Vannoin etten päästä irti, uskoin ettet sinäkään
Vaan kun kyynel tippuu, en tunne sitä minäkään
Sä olit mulle ku kultaa, olit kirkkain timanttii
Ja kun viimeistä kertaa, kädet yhteen liimattii
Vannoin etten päästä irti, uskoin ettet sinäkään
Vaan kun kyynel tippuu, en tunne sitä minäkään