Niko Haapakoski Luonnon Armoilla - Rappioromantiikkaa Lyrics

Mä tiedän vaan vähän
Ja pelkään paljon
En tätä tunnetta
Mä osaa edes nimetä
Pystybaarissa on viritetty ansa
Päivä vaan ja hetki kerrallansa
Samuli löysi jumalan
Toni hylkäs omansa
Se huutaa baarin eessä umpipäissään viikonloppuna
Ja mä en tiedä mitä teen
Tai mihin tästä meen
Suojaan säältä
Mun on pakko päästä vittuun täältä
Yksi meistä vuosiluokkaani syntyneistä
Pää eellä kaivoon sukeltaa
Ja kun uusi aamu koittaa vessan lattialle
Hän kerää talteen palasensa
Kaupan ikkunasta muovisia unelmii
Sovelletaan ihmissuhteisiinkin kertakäyttökulttuurii
Uutisankkuri taas hourii omiansa
Hukutaan apatiaan tuoppi kerrallansa
Taas yksi vuosi vierähtää
Yksi vähemmän ystävää
Jota mä en enää nää
Ja joka mua ymmärtää
Ja mä en tiedä missä meet
Tai mitä siellä teet
Sun oli kai pakko päästä vittuun täältä
Yksi meistä vuosiluokkaani syntyneistä
Pää eellä kaivoon sukeltaa
Ja kun uusi aamu koittaa vessan lattialle
Hän kerää talteen palasensa
Yksi meistä maailman pyörteisiin eksyneistä
Ikiroutaan vajoaa
Se tahtoo kuolla ja syntyä uudelleen
Yksi meistä vuosiluokkaani syntyneistä
Pää eellä kaivoon sukeltaa
Kuolin puolestas kerran
Ja tekisin sen uudelleen